perjantai 22. marraskuuta 2013

Gran Teatro La Fenice


Eilisen juhlapäivän kunniaksi venetsialaiset pääsivät ilmaiseksi tutustumaan La Fenice -oopperataloon. Kyseessä on Venetsian kuuluisin ooppera, joka on nimensä mukaisesti palanut useampaan kertaan ja noussut Feeniks-linnun tavoin uudelleen tuhkistaan. Alkuperäinen oopperatalo rakennettiin 1700-luvun lopulla. Sen palettua uusi ooppera rakennettiin vanhaa vastaavaksi 1800-luvulla. Viimeisin tulipalo syttyi 1996, joten suuri osa venetsialaisista muistaa tapahtuman, ja nykyinen oopperatalo avattiin kymmenen vuotta sitten. Oopperataloon on venetsialaiseen tapaan kaksi sisäänkäyntiä. Campo San Fantinin puolella on alla näkyvä sisäänkäynti, mutta toki rakennukseen on päästävä myös vesiteitse, sillä 1700-luvulla aateliset tulivat oopperaan tietysti gondolikyydillä.
Äärimmäisen huono kuva oopperatalon julkisivusta

Olin yllättynyt, sillä La Fenice oli käytännössä tyhjillään mennessäni sinne. Sain mukaani audioguidan, sellaisen puhelimennäköisen laitteen, josta sain kierroksen aikana kuunnella opastusta. Kai sille on suomeksikin jokin nimitys, ei vain tule mieleen... Opastus oli erinomainen ja sain todellakin itsekseni kierrellä oopperatalon saleja kuunnellessani samalla paikan historiaa. Tanssisalissa yksinäni istuessani ja tuttua oopperamusiikkia luurista kuunnellessani meinasin alkaa itkeä. Koko paikka on aivan uskomattoman upea.

En edes tiennyt, että oopperataloa voisi päästä tällä tavalla kiertelemään, enkä varsinkaan olisi ajatellut, että tulisin kierrosta tänne suosittelemaan, mutta näin siinä vain kävi. Yleensä La Feniceen pääsee tutustumaan klo 9.30-18 ja sisäänpääsy maksaa €9 (alle 26-vuotiaat opiskelijat ja yli 65-vuotiaat hintaan €6,50, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi). Luurin saa mukaansa ilmaiseksi, kun jättää henkilöllisyystodistuksen pantiksi, ja selostus on saatavilla italiaksi, englanniksi, espanjaksi, saksaksi ja ranskaksi. Jos oopperatalossa haluaa ottaa kuvia, maksetaan lipunmyyntiin €3, jolloin saa rintaan liimattavaksi valokuvaukseen oikeuttavan tarran. Itse en tuota tarraa ottanut, mutta ensi kerralla pitää varmasti panostaa tuon hurjan summan verran.

Lisätietoja:
http://www.teatrolafenice.it/site/index.php

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana tiedon lähde tämä sinun blogi! Älä vaan lopeta!!! Nyt olen ollut hieman poissa ja luin muutaman viimeisen juttusi ja voi miten kivaa oppia uutta! Ihanaa viikonloppua sinne lähettää Anne

Tipsu kirjoitti...

Hei Anne, kiitos ihanasta kommentistasi! Kiva kuulla, että löydät uutta tietoa täältä, vaikka ehkä panostinkin Venetsiaa koskeviin tietoiskuihin enemmän blogin alkuvaiheissa. Nyt minulla pitäisi olla taas enemmän vapaa-aikaa, joten ehkä ehdin panostaa blogiinkin hieman enemmän.

Unohdinkin tuossa itse postauksessa mainita, että La Fenice on niitä paikkoja, joihin en ole osannut aiemmin mennä. En siis millään oppinut sinne vieviä teitä, vaikka välillä löysin itseni paikalta aivan sattumalta. Tänä vuonna olen töiden takia joutunut opettelemaan reitin, eikä se oikeasti ole millään tavalla vaikea (Calle Larga XXII Marzo, sen puolesta välistä sivukuja, jonka kadukivetyksessä on kyltti Antico Martini -ravintolaan, sen jälkeen aina suoraan, yhden sillan yli ja vielä kujan loppuun asti). Opin itse asiassa tuossa eräänä päivänä toisenkin reitin paikalle. Aina sitä oppii jotakin uutta :)