lauantai 27. huhtikuuta 2013

Turvallinen kaupunki?

Olen aina pitänyt Venetsiaa hyvin turvallisena kaupunkina. Kaduilla voi kävellä rauhassa yötä myöten, eikä asuntomurtojakaan pahemmin tapahdu. Usein olen kuullut puhuttavan taskuvarkaista ahtailla kujilla ja vaporettojen muistuttaessa sillipurkkeja, mutten ole heihinkään joutunut henkilökohtaisesti tekemään tuttavuutta. Tarkoitan tässä nyt kaupungin historiallista keskustaa. Tuntemukseni mantereen tilanteesta on vähäinen, eivätkä lehtiotsikot oikein innosta asiaan paremmin tutustumaan.

Kaksi suomalaista erasmus-opiskelijaa ovat aiheesta varmasti kanssani eri mieltä. Tänäisessä lehdessä kerrottiin kahden opiskelijatytön joutuneen tunisialaisen varkaan uhriksi. Kun mies ei saanut tyttöjen tavaroita hyvällä mukaansa, oli hän hakannut tyttöjä kasvoihin päästäkeen pakenemaan. Tytöt joutuivat ensiapuun hoitamaan ruhjeitaan, mutta mies saatiin onneksi pian kiinni, ja hän odottaa nyt tuomiotaan tutkintavankeudessa.

Väkivalta oli tapahtunut kyllä yöllä, mutta hyvin keskeisellä Santa Margheritan aukiolla. Tapahtuma-ajaksi oli mainittu klo 3.30, mikä kyllä saattaa vaikuttaa aukion eloisuuteen, sillä baarit menevät kiinni klo 2. Onneksi aukiolla liikkui tapahtuma-aikaan muitakin, jotka tulivat tyttöjen avuksi ja antoivat poliisille tarvittavia vihjeitä varkaan kiinni saamiseksi.

Uutinen laittoi kovasti miettimään. Ensinnäkin tietysti tyttöjen tilannetta. Fyysisten vammojen paranemisen oli arvioitu lehtitietojen mukaan kestävän 7-10 päivää (täällä vammojen vakavuus ilmoitetaan parantumiseen vaadittavien päivien mukaan), mutta henkiset vammat kestävät varmasti pidempään. Toivottavasti tytöt ovat vahvoja ja pääsevät tapahtuman yli, eivätkä anna pelon ottaa valtaa. Pahoinpitelyssä ei varmasti ole koskaan mitään positiivista, mutta karmea ajatus sekin, että vaihto-opiskeluajan muistoihin jää varmasti yhtenä päällimmäisistä asioista juuri tämä.

Toisekseen aloin miettiä, että pitäisikö suhtautumistani Venetsian turvallisuuteen jotenkin muuttaa. En kykenisi asumaan kaupungissa, jossa en tuntisi oloani turvalliseksi, mutta voikohan tähän turvallisuuskuplaan kuitenkaan luottaa. Venetsia taitaa olla yksi harvoista Italian kaupungeista, joissa ei automaattisesti tarjouduta saattamaan yksin kotiin palaavaa tyttöä kotiin. Monissa muissa paikoissa tytöt eivät koskaan palaa yksinään kotiin, koska joko riski on todellisesti olemassa tai ainakaan ihmiset eivät tunne oloaan varmoiksi tyttöjen palatessa yksin kotiin. Toivon kyseessä olleen yksittäistapaus, eikä minun tarvitse edelleenkään pelätä ulkona. Tämän "yksittäistapauksen" uhreja tämä ei kyllä varmasti lohduta, joten heille toivonkin kaikkea parasta.

Ei kommentteja: