keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kärsivällisyyttä

Hyödynnän hetkellisen tauon silmien jatkuvassa vuotamisessa ja ilmoitan vain, että elossa ollaan. Sängyn pohjalla räkäisenä, mutta elossa silti. Ajoitus ei tunnu flunssalle parhaalta, kun gradun kanssa olimme juuri saaneet päälle sen sopivan "liian-vähän-aikaa"-stressin, joka muodostaa elämässäni ainoan mahdollisen hetken, jolloin saan opiskeltua yksikseni. Toisaalta ajoitus oli kuitenkin ehkä sopiva. Karnevaalit loppuivat, ehdimme juuri saattaa ihanan L:n Rooman junaan, eikä töihin tarvitse vielä raahautua.

Alkaa kyllä tämä poteminen kohta kyllästyttää. Viime yön nukuin jo yhteen putkeen. Ehkä voi olla toiveikas sen suhteen, että silmät kuivuisivat huomiseen mennessä. Tai edes ylihuomiseen. Sitten voisikin jo käydä opintojen kimppuun. Nenäliinojen kera toki, ei tässä nyt ihmeitä sentään pyydetä.

Ihmeellinen on sen sijaan käsirasvani. Se pelastaa niin korppuiset kädet kuin sääretkin ja kuivuu hetkessä. Näinä päivinä sen tehoa kiittää kaikista eniten, kun lukemattomien niistämisten jälkeen aivan aroiksi ja repaileisiksi muuttuneet nenänympärykset muuttuvat hetkessä taas normaaleiksi. Ah, onnea. Harmi vain, ettei tätä ihanuutta saa Italiasta, mutta se on jo merkitty seuraavan Suomen reissun kauppalistaan, siihen kaurahiutaleiden ja siirapin viereen.

Nyt kaivaudun vielä syvemmälle peittojen alle ja toivon huomisesta parempaa päivää.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Ennusteen muutos

Jahas, vedenkorkeuden ennustetta nostettiin. Tämän hetken ennusteen mukaan veden pitäisi kolmen tunnin päästä (klo 00.15) olla 160 cm korkeudella. Huomenna saadaan lukea, kuinka hyvin ennuste piti paikkansa. Illan mittaan täytynee katsoa, miltä tuo rantakatu näyttää. Koiraa ei taideta viedä ainakaan sinne iltakävelylle. Eivät ole cockerspanielin tassut ihan puolen metrin mittaiset.

Räntää vaakatasossa

Tänään näkymät ikkunasta ovat olleet koko päivän tällaiset:
Tuosta ei ehkä kovin hyvin näy vaakatasoon lentävä räntä. Kolmelta se oli kiinnittynyt maahan vain hiukan:
Hiljalleen lämpötila on laskenut pakkasen puolelle ja räntä/lumi on tarttunut maahan.
Jos ennustukset pitävät paikkansa, vie vesi yön aikana nämäkin lumet pois. Kanaalin reuna on arvioideni mukaan 110 cm korkeudella, joten veden noustessa 140 cm korkeuteen kastuu rantakatu, fondamenta, melkein reunasta reunaan, ainakin aaltojen voimalla.

Aamun lehdessä peloteltiin lumimyrskystä. Tämän päivän big snown (suora lainaus Il Gazzettino -lehdestä, luettaneen italialaisittain "biggö snouvvö") arveltiin saavan koulut kiinni, liikenteen kaaokseen ja ihmiset täydentämään etukäteen ruokavarastojaan, jotta selviäisivät tästä katastrofipäivästä. Meinasi mennä aamukahvit väärään kurkkuun, kunnes aloin oikeasti ajatella asiaa. Helppohan työttömän on lämpimästä kodista huudella, kun kauppaankin pääsee viidessä minuutissa kävellen. Toista se on kesärenkailla luistella muiden joukossa haja-asutusalueelta "lähi"-kauppaan. Ehkä hamstrauksessa olikin järkeä. Tosin luottamukseni italialaisten perheenäitien ruokavarastoihin on niin vankka, että tuskinpa yksi päivä ilman kaupassakäyntiä johtaisi nälänhätään. En muuten mennyt kauppaan itsekään, enkä siis leiponut hillon puuttuessa laskiaispullia, vaikka kovasti olisi tehnyt mieli.

Päivän suurin uutinen on tietysti paavin ero. Seuraava yhtä suuri uutinen tulee varmaankin olemaan se päivä, jolloin italialaisiin uutislähetyksiin mahtuu muitakin uutisia. Sitä joudutaan kyllä varmaankin odottamaan vähintään maaliskuun puolelle. Sitä ennen päästään tietysti kertaamaan uuden paavin valintaprosessia ja tarkastelemaan vedonlyöntikertoimia. Kaikesta huolimatta uuden paavin ensiesiintymisessä on kaikkine juhlallisuuksineen jotakin koskettavaa. Valkoista savua odotellessa siis.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Carnevale 2013 - viimeinen viikonloppu

Karnevaalien kohokohta on yleensä viimeinen viikonloppu. Se näkyy myös kävijämäärissä, sillä esimerkiksi eilen Venetsiassa oli 120 000 turistia. Tähän lasketaan todennäköisesti vain hotelleissa kirjoilla olevat ihmiset, sillä muutoin lukuja olisi hieman vaikea arvioida. Kuvien ottamiseen tämä ei ole mikään paras hetki, sillä kuvattavien edessä parveilee yleensä ainakin kymmenen muuta valokuvaajaa. Toki pitkällä pinnalla saisi enemmänkin kuvia otettua, mutta itse kyllästyin eilen jo muutaman kuvan jälkeen. Tässä ovat tulokset:
Sirkus





Paljon olisi ollut hauskoja asuja kuvattavana. Erityisesti mieleeni jäivät vihreät lelusotilaat, joilla oli alustatkin mukana. Illan mittaan näkyi myös esimerkiksi legoja, pelikortteja ja m&m-makeisia. Illalla alkoi yhtäkkiä sataa räntää, mikä ehkä hieman vaikutti mielialaan. Onneksi sade ei kestänyt kuitenkaan kovin pitkään.

Tänäisessä ohjelmassa on kotkan lento (volo dell'aquila), josta toivotaan uutta perinnettä enkelin lennon rinnalle. Tapahtuman olisi tarkoitus hieman tasoittaa kävijämääriä eri tapahtumien välille siten, että ihmisillä olisi mahdollisuus valita muutaman eri "lennon" välillä. Näillä hetkillä Pyhän Markuksen kellotornista laskeutuu siis lentopalloilija Francesca Piccinini 1800-luvun asussa. Aamun sumu on sen verran kadonnut, että kellotornin yläosankin näkee taas.

Karnevaalit loppuvat virallisesti ylihuomenna, laskiaistiistaina. Sitä ennen on luvattu maanantain ja tiistain väliseksi yöksi 140 cm vedenkorkeutta. Korkeimman hetken on ennustettu olevan klo 0.50, joten pari tuntia sitä ennen ja sen jälkeen kannattaa olla kumisaappaat mukana, jos aikoo kovasti kierrellä kaupunkia. Tuo korkeus tarkoittaa siis sitä, että 59 % kaupungin pinta-alasta on veden alla. Kaupungin matalimmalla alueella, Pyhän Markuksen torilla, vesi ylettää noin puoleen reiteen. Sinne siis kahluusaappailla.

perjantai 8. helmikuuta 2013

Carnevale 2013 - asuja mielikuvituksella

Tässä tulee lisää kuvia viime viikonlopulta. Näissä kuvissa on mielikuvituksellisempia asuja verrattuna niihin perinteisiin asuihin, joista laitoin aiemmin kuvia. Merirosvot tuntuivat olevan tänä vuonna muodissa niin aikuisilla kuin lapsillakin. Näimme esimerkiksi japanilaisen piraattiperheen, jossa niin isä, äiti kuin poikakin oli pukeutunut merirosvoksi. Heistä en valitettavasti saanut kuvaa, mutta tänä vuonna minua ilahduttivat erityisesti nuo samaan sarjaan kuuluvat perheet. Moni pikkutyttö oli edellisten vuosien tavoin pukeutunut Lumikiksi. Se tuntuu olevan tyttöjen asuista suosituin (tai ainakin äitien suosima). Tässä näitä nyt olisi:
Hurja lohikäärme edestä...

ja takaa. Tämä näyttää niin lämpöiseltä asulta, että minullekin sopisi!

Merirosvo löysi kaltaisensa ja yritti saada yhteiskuvaa

Pikku merirosvo uskaltautui kuvaan äitinsä kanssa (tai siis pakotettiin)

Valokuvaaja filmirullineen

Muskettisoturi

Mikä lie, pelottava kuitenkin

Herttakuningatar

Merirosvo mallia Johnny Depp

Johnny Deppit kumppaneineen

Ranskan vallankumouksen jälkiä?

Empulle maatuskoja
Ritarit lepuuttavat pitkän päivän jälkeen
Tällaiset asut kuvaavat ehkä parhaiten nykypäivän karnevaaleja. Perinteisten asujen lisäksi mielikuvitusta käytetään runsaasti ja, aivan kuten vuosisatoja sitten, karnevaalien aikaan kaikki on sallittua. Huomenna toivottavasti tulee otettua lisää kuvia. Karnevaalien viimeinen viikonloppu on nyt käynnissä ja vielä olisi paljon tehtävää ja nähtävää.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Carnevale 2013 - maschere

Tässä joitakin kuvia tämän vuoden karnevaaleista. Tähän sarjaan olen valikoinut erityisesti sellaisia pukuja, joissa kasvot ovat kokonaan maskin takana. Nämä ovat todennäköisesti niitä pukuja, jotka Venetsian karnevaaleista tulee ensimmäisenä mieleen.
















Huomasinkin vasta nyt, että ensimmäisessä ja viimeisessä kuvassahan ovat samat henkilöt. Paikka ja aika ovat vain vaihtuneet, joten meillä oli näköjään sama matka.